Valtuustoaloite: Toimenpideohjelma syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Toimenpideohjelma syrjäytymisen ehkäisemiseksi, perusopetuksen perustaitojen vahvistamiseksi ja tulevaisuuden osaamisen turvaamiseksi Seinäjoella

Seinäjoen kaupunkistrategiassa tavoittelemme paikkaa maailman kannustavimpana yrityskaupunkina ja turvallisena kasvukeskuksena. Nämä ovat erinomaisia tavoitteita. Tämän kasvun kestävä toteutuminen syntyy osaavasta ja hyvinvoivasta ihmisestä.

Lapset ja nuoret elävät tällä hetkellä murroksessa koulutuksen ja tulevan työelämän vaatimusten keskellä. Samaan aikaan oppimistulokset ovat valtakunnallisesti laskeneet, oppimisen erot syventyneet ja nuorten syrjäytyminen muodostunut vakavaksi haasteeksi. THL:n ja Opetushallituksen tilastot sekä STM:n tiedot osoittavat erityisesti poikien lukutaidon heikentyneen ja toisen asteen ulkopuolelle jäävien määrän kasvaneen.

Syntyvyyden laskiessa Seinäjoella ei ole varaa menettää ainuttakaan nuorta työelämän, yhteisöjen tai arjen turvallisuuden ulkopuolelle.

Kyse ei ole vain koulupolusta – kyse on Seinäjoen tulevaisuuden verotuloista, yritysten työvoimansaannista ja kaupunkimme turvallisuudesta. Valtiontalouden tarkastusviraston ja THL:n laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa elinkaarensa aikana yhteiskunnalle n. 1,2 miljoonaa euroa.

Koulutuksen ja perusopetuksen resursseista, riittävästä tuntikehyksestä, luku- ja laskutaidosta, varhaisesta tuesta sekä nuorten tulevaisuuden teknologiavalmiuksista huolehtiminen ei ole pelkkä sivistystoimen menoerä. Se on kaupunkimme tärkeä elinkeino- ja turvallisuusinvestointi pitkälle tulevaisuuteen katsoen.

Aloitteen esitys

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Seinäjoen kaupunki käynnistää valmistelun ja laatii vuoden 2028 talousarviovalmistelun yhteydessä poikkihallinnollisen toimenpideohjelman, joka sisältää seuraavat osat:

1. Varhaisen tunnistamisen ja tuen malli: Kaupunki selvittää ja laatii toimintamallin, jolla tunnistetaan varhaisessa vaiheessa oppimisvajeesta ja syrjäytymisvaarasta kärsivät lapset ja nuoret – erityisesti pojat – sekä varmistetaan heille konkreettiset ja resursoidut tukikeinot.

2. Perustaitojen ja tulevaisuusosaamisen turvaaminen: Perusopetuksen resursseissa varmistetaan riittävä tuntikehys luku-, kirjoitus- ja matemaattisten taitojen oppimiselle sekä luodaan edellytykset nykyaikaisten tekoäly- ja teknologiavalmiuksien opetukselle.

3. Harrastamisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen: Syvennetään yhteistyötä urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa (ml. Harrastamisen Suomen malli), jotta jokaisella nuorella on mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen. Selvitetään samalla mahdollisuuksia hyödyntää esim. paikallisten urheiluseurojen nuoria toimijoita roolimalleina ja tukena kouluyhteisöissä entistä tehokkaammin.

4. Vuosittainen arviointi ja mittarit: Kasvatus- ja opetuslautakunta velvoitetaan raportoimaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle vuosittain:

· Perusopetuksen oppimistulosten kehityksestä ja sukupuolten välisistä eroista.

· Toisen asteen ulkopuolelle jäävien nuorten määrästä ja koulupudokkuudesta.

· Nuorten hyvinvoinnin kehittymisestä Kouluterveyskyselyn pohjalta.

Lasse Niemi