Valtuustoaloite: Selvitys Seinäjoen lukion sijaintivaihtoehdoista
10.11.2025
UUSI ROHKEA AVAUS: KIRKKOKADULLE TOISEN ASTEEN LIPPULAIVA
Peltonen ja Luhtala jättivät selvitysesityksen valtuustolle 10.11.2025
Seinäjoen kaupunginvaltuutetut Jouko Peltonen (Kesk.), ammatiltaan lukion rehtori ja Sedun hallituksen puheenjohtaja, sekä Jesse Luhtala (Kok.), kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja ja Sedun valtuuston puheenjohtaja, ovat jättäneet Seinäjoen kaupunginvaltuustolle esityksen, jossa pyydetään selvittämään Seinäjoen lukion sijoittamista yhteiselle kampukselle rakenteilla olevan Sedu Kirkkokadun yhteyteen. Esitys jätettiin valtuuston kokouksessa maanantaina 10.11.2025.
Kirkkokadun tontti Aalto-keskuksen vieressä on yksi Seinäjoen näkyvimmistä sijainneista. Alueesta on käyty vilkasta julkista keskustelua, ja rakentamisen korkeudesta esitetty kritiikki ovat rajanneet asuinrakentamisen mahdollisuuksia. Asiasta ajankohtaisen tekee niin käynnissä oleva alueen kaavoitus kuin lukion tulevaisuuden tilatarpeet. Peltosen ja Luhtalan mukaan on perusteltua selvittää kaikkien osapuolten kesken, voisiko tontti palvella kaupunkia tavalla, joka nostaa sen profiilia ja hyödyttää koko seutua.
"Tämän näkyvämpää paikkaa ei juuri ole. Mikä olisikaan parempi ratkaisu kuin toisen asteen oppimisen ja osaamisen lippulaiva", Jouko Peltonen sanoo.
Peltonen korostaa, että yhteinen kampus ei tarkoittaisi oppilaitosten yhdistämistä hallinnollisesti. Kampuksella toimisi kaksi eri organisaatiota: Seinäjoen lukio ja Sedu. Selvityksessä tarkasteltaisiin, miten fyysisesti lähekkäiset tilat mahdollistaisivat yhteistyön ja tekisivät opiskelijoiden arjesta joustavampaa.
"Kun lukio ja ammatillinen koulutus sijaitsevat vierekkäin, opiskelijan ei tarvitse valita vain yhtä polkua. Hän voi hyödyntää molempien mahdollisuuksia ja rakentaa opintonsa omannäköisiksi esimerkiksi kaksoistutkinnon avulla", Peltonen toteaa.
Jesse Luhtala näkee yhteiskampuksessa merkittävän kaupunkikehityksellisen mahdollisuuden.
"Kun lähes tuhat lukiolaista sijoittuu yhä lähemmäs kaupunkikeskustaa, se näkyy elinvoiman kasvamisena. Palvelut vahvistuvat ja kaupunki saa nuorten tuomaa elämää", Luhtala sanoo.
Yhteinen kampus hyödyttäisi myös työn tekemistä. Lähekkäiset tilat tukisivat opettajien ja ohjaushenkilöstön yhteistyötä, mikä näkyisi opiskelijoiden arjessa henkilökohtaisempana tukena ja nopeampana reagointina muutoksiin.
"Kun ihmiset kohtaavat arjessa eikä vain palavereissa, yhteistyö on luontevaa ja opiskelijat hyötyvät siitä konkreettisesti", Peltonen kuvaa.
Luhtala muistuttaa, että modernit opiskelutilat ja sijainti ovat osa nuorten päätöstä siitä, mihin kaupunkiin he hakeutuvat ja minne he jäävät rakentamaan uraa ja elämäänsä.
"Jos haluamme, että nuori valitsee Seinäjoen opiskeluihinsa ja myös jää tänne, meidän on tehtävä rohkeita päätöksiä. Tämä kampus olisi selkeä osoitus siitä, että Seinäjoki panostaa sivistykseen, tulevaisuuteen ja kasvuun jatkossakin", Luhtala korostaa.
Peltonen ja Luhtala edustavat eri puolueita, mutta naurahtavat itsekin, että yhteistyö koulutuksen ja sivistyksen parissa on tullut heille jo tavaksi. He ovat tehneet viime kausien aikana töitä niin Seinäjoen kasvatus- ja opetuslautakunnassa kuin Sedussa, ja yhteinen sävel on löytynyt usein helpostikin. “Välillä olemme itsekin yllättyneet, kuinka usein päädymme samoihin pöytiin,” Luhtala kertoo. “Joskus hyvä idea ei kysy puoluekantaa, vaan tekijöitä.” Peltonen täydentää, että juuri siksi esityksen taustalla ei ole politiikan pelikenttä vaan yhteinen tavoite: rakentaa Seinäjoelle
Peltonen painottaa lopuksi selvityksen ajoitusta.
"Jos emme tutki vaihtoehtoa nyt yhdessä Seinäjoen lukion opettajien ja nuorten kanssa, saatamme menettää mahdollisuuden, jonka arvo ymmärretään vasta myöhemmin.", Peltonen kiteyttää.
----
FAKTAA: Sedu Kirkkokatu ja Seinäjoen lukio
Sedu Kirkkokatu – uusi kampus keskelle kaupunkia
Kirkkokadulle valmistuu Sedun uusi kampus, jonka tiloihin tulee noin 1 200 päivittäistä opiskelijaa ja 200 henkilöstön jäsentä. Kampuksella opiskellaan sosiaali- ja terveysalaa, hius- ja kauneudenhoitoalaa, ravintola- ja catering-alaa sekä liiketoimintaa. Lisäksi Kirkkokadulle sijoittuu tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) ja osa yhteisistä tutkinnon osista (YTO). Rakennustyöt valmistuvat syyskuun lopussa 2027 ja opetuksen on määrä alkaa tammikuussa 2028.
----
Seinäjoen lukio – tilatarve kasvaa
Seinäjoen lukiossa opiskelee noin 1000 opiskelijaa, ja lukiossa työskentelee noin 70 opettajaa ja muuta henkilöstöä. Vuonna 2023 valmistunut lukioverkkoselvitys totesi, että nykyiset tilat ovat peruskorjauksen tai laajennuksen tarpeessa. Ensimmäinen rakennus on valmistunut 1961 ja viimeisin peruskorjaus valmistui 2001. Selvityksen mukaan lukion siirtäminen muualle voisi olla kustannuksiltaan edullisempaa kuin nykyisten tilojen mittava peruskorjaus.
VARSINAINEN ALOITE
SELVITYS SEINÄJOEN LUKION SIJAINTIVAIHTOEHDOISTA
Me allekirjoittaneet esitämme, että Seinäjoen kaupunki käynnistää monipuolisen selvityksen, jossa tarkastellaan Seinäjoen lukion sijaintivaihtoehtoja keskikaupungilla. Selvityksessä tulee vertailla nykyistä sijaintia sekä vaihtoehtoa, jossa lukio sijoitettaisiin samalle Kirkkokadun tontille Seinäjoen ammattioppilaitoksen kanssa. Selvityksessä tulee ensisijaisesti kuulla Seinäjoen lukiota ja Sedua, mutta se edellyttää monien toimialojen ja kumppaneiden yhteistyötä.
Molemmat oppilaitokset ovat hallinnollisesti erillisiä toisen asteen koulutuksen yksiköitä, mutta niiden mahdollinen sijoittaminen samalle tontille voisi tarjota merkittäviä synergiaetuja. Yhteistyön tiivistyminen mahdollistaisi joustavat opintopolut ja loisi turvaa tuleviin valtakunnallisiin toisen asteen koulutuksen muutoksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Aloite on ajankohtainen, koska Sedun Kirkkokadun kampuksen vieressä sijaitsevan kaupungin omistaman tontin kaavoitus on käynnissä. Samalla lukion tilat ovat käyneet ahtaiksi, ja lisätilalle on akuutti tarve. On tärkeää selvittää ajoissa vaihtoehdot lukion uudelle sijainnille ja joustaville tilaratkaisuille sekä nykyisen koulurakennuksen peruskorjaukselle ja mahdolliselle laajentamiselle.
Joka tapauksessa kaupungin tulee varautua investointiin kaupungin lukiorakennuksen osalta. Mahdollisella siirtoratkaisulla olisi vaikutuksia myös kaupunkikeskustan elinvoimaan.
Kysymys kuuluu: olisiko siirtyminen Sedun viereen ratkaisu, joka takaisi parhaan mahdollisen ratkaisun toisen asteen kehityksen näkökulmasta? Sedun kampukselle on rakenteilla tilat 1200 opiskelijalle ja 200 henkilökunnan jäsenelle. Lukion 1000 opiskelijan sekä 70 opettajan ja muun henkilökunnan sijoittuminen lähemmäs keskustaa voisi lisätä merkittävästi ydinkeskustan aktiivisuutta ja palveluiden käyttöä.
Selvityksessä tulee tarkastella ainakin seuraavia näkökulmia:
Yhdistelmätutkinnot ja joustavat opintopolut
Voidaanko helpottaa kaksoistutkintojen suorittamista? Voidaanko helpottaa lukio- ja ammatillisten opintojen yhdistämistä sekä tulevia kokeilumahdollisuuksia? Mikä olisi vaikutus hankerahoituksiin?
Voidaanko vahvistaa aikuisten perusopetusta ja TUVA-opintoja?
Mitä vaikutuksia on työelämäyhteistyölle lukiossa?
Onko mahdollista kehittää valinnanvapautta ja työelämärelevanssia?
Opinto-ohjaus ja nivelvaiheen yhteistyö
Voidaanko sujuvoittaa ohjausta, koulun vaihtoa ja helpottaa kantakaupungin yläkoululaisten tutustumista toisen asteen koulutukseen?
Voidaanko vahvistaa kolmannen asteen koulutukseen hakeutumisen tukea?
Houkutteleeko isompi kokonaisuus lisää toimijoiden jatko-opintotarjontaa?
Opettajien ja henkilöstön yhteistyö
Mitä voidaan saavuttaa pedagogisen yhteistyön, osaamisen jakamisen ja ammatillisen verkostoitumisen kautta?
Vaikuttaako siirto rekrytointeihin, kun kilpailu opetusalan työvoimasta kiristyy?
Oppilaiden hyvinvointi ja yhteisöllisyys
Voidaanko järjestää yhteisiä tapahtumia matalalla kynnyksellä, tarjota vertaistukea ja varmistaa opiskeluhuollon resurssien riittävyys?
Tukipalvelujen tehokkuus ja taloudellisuus
Mitä vaikutuksia siirtymisellä olisi esimerkiksi ruokapalveluihin, siivoukseen, kiinteistönhuoltoon, IT-palveluihin, hallintoon ja työterveyteen?
Yhteiset tilat ja monikäyttöisyys
Voidaanko parantaa laatua ja taloudellista tehokkuutta esimerkiksi yhteisellä ruokalalla, liikuntatiloilla sekä ilta- ja viikonloppukäytöllä?
Voidaanko helpottaa lukion haasteita ylioppilaskirjoitusten järjestelyissä?
Kaupunkikuva ja kaupungin kehitys
Mikä olisi lukion sijainnin vaikutus kaupunkirakenteeseen, keskustan elinvoimaan ja opiskelijoiden asumismahdollisuuksiin?
Vaikuttaako siirto nuorten halukkuuteen jäädä maakuntaan?
Liikenneyhteydet ja saavutettavuus
Miten siirto vaikuttaisi julkiseen liikenteeseen, kevyen liikenteen yhteyksiin sekä opiskelijoiden arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen?
Kestävä kehitys ja ekologisuus sekä muiden kuntien kokemukset
Mitkä ovat lukion rakentamisen ja ylläpidon ympäristövaikutukset sekä energiatehokkuus?
Millaisia kokemuksia on löydettävissä muista kunnista ja erityisesti vastaavista kokonaisuuksista?
Kustannukset
Mikä on lukion siirron kustannusarvio investointien ja käyttötalouden osalta verrattuna uuden rakentamiseen tai remontointiin nykyiselle tontille?
Voidaanko siirrolla säästää väistötilakustannuksissa?
Seinäjoella 10.11.2025